Yhdeksän yö

…Vanhoihin synkkiin ajatuksiin. ”Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul, ash nazg thrakatulûk agh burzum-ishi krimpatul.” Missä Musta Ruhtinas istuu saleissaan, Mustan usvan ja Varjon, Kuoleman kodossa. Pahuuden mailta, mailta joiden yllä lepää Valotta taivas, lämmöttä ilma ja ikuinen Kuolema julmana. Kuulkaa, yhdeksän ratsastaa Ja Uusi Mahti nousee. ”Ash… Krimpatul.” Aikamme, Järjestys, Tieto, Valta Pimeyden kaamea mahti. Sydämemme, Kylmästä autioina, vihan ja tulevan Koston odotuksen roihutessa mielissämme. Polttakaa Ilon? Valkoinen Valtakunta! Me ratsastamme yhdeksän kärjessä Yönä, Sammuu kipinä auringon kuten myös kristityn elämän. Kosto, kylmyys on satanut kuun kelmeästä loisteesta. Läpi mustien metsien ikuisuuteen… Kuoleman Valtakunta. Kaaos hallitkoon Yli valkoisien kotien, valtakuntasi on tuhkaa.