Sieluhaaska

Istun tammituolissani Katsellen liekkien leikkiä Sanoja, puhetta, laulua Savun ja varjojen seasta Jäähtyen kohti taivasta Palaneiden lapsien itku Kärsimysten kurja kuoro Ylistäen Saatanaa Sama kohtalo odottaa Kun vieraakseni saavut Täynnä nuorta henkeä Ja avarakatseisuutta Muotoilen kämmenilläni Hohtavan pallon energiasta Jonka olen riistänyt Viattomasta sielustasi Säilön elinvoimasi Kristallipikarissa Mustan kammioni Pölyisillä hyllyillä Nauttiakseni sydämin täysin Kun kaikki toivo on poissa Ja imen itseeni hurmiossa Muistosi valosta ja rakkaudesta Vääristyneen kuvasi Epätoivon raiskaaman Ja ilon unohtaneen Päänsä painaneen Rippeet raunioituneen Kirotun ja kuolleen Sielusi kolkosta valosta Yhä himmenevästä