Perimä vihassa ja verikostossa

...Jo kauan ovat olleet poissa metsistä Huudot kuolevan kristityn ihmisen. Miekan aika on viety lakeihin ja rakkauteen, Kirkon oppeihin ja uskoon Jeesukseen. ...Jo kauan poissa kristittyjen painajaisista, Vaikka elävänä yhä kauhukuvissa. Me tuomme Miekan julman ajan takaisin, Kosto perimämme huutaa kirjaimin, Sanoin, verellänne Muistiin kirjatun Jeesuksen ja Jumalan Hautaan kerran kaivettuun. Yhdessä kaiken ihmisyyden Luojan ja "kuninkaan" Ja enkelimäisten kasvojen, Armonne puhtaudessa, Kaikki Jumalan luoma kohtaa Kuolemansa. Yhdessä samaan hautaan, Kaikki Jeesuksen rakkaudesta. Viha on sääliänne puhtaampaa. Vaikka itse en tästä taistelusta jäisikään Sieluni on silti voittanut ja riemuitsee. Kuuletteko, kuin tuhat kuolinhuutoa, Vanha vereen kirjoitettu katkelma. "...silti näillä mailla, näissä metsissä, Vaikka Kristuksenne voittaja On joskus voitettu, Vastarinta nousee, Sielumme palaavat varjoista Saatanan liekistä roihuten... vihassa."