Mustan surman rukous

Hautasuon happaman Ruttokellot pauhaavat pahuuttaan Ennustaen tuskallista kuolemaa Kutsuen lopun hallitsijaa Tautien suurta kantajaa Kaikuu kalman jylhä sointu Mystistä virttään parkuen Herättäen raadot suohaudastaan Ulvonta mätäisten kurkkujen Ylistystä ruton messiaalle Surmavuosien kylmä jyly yli maiden kantaa Aikojen takaa tekee uutta tuloaan Suuri miehensurmaaja nostaa taas katsettaan Tautien herra, sairauksien ruhtinas Kohottaa katseensa ruttokuilusta Mädän soista vetää miekkansa Julistaa tuomionsa liejuhaudasta Mädän viikate kamalan kuoleman Taivaan kannen halkaisee Repien riekaleiksi Jumalan Taivaan haavasta tulehtuneesta Paiseisen kristuksen raadon riuhtoo Syösten (alas) maahan lihakuoppaan Äpärän suonsilmään paiskaa Sekaan isänsä jäännökset (sekä) madonsyömien enkelten