Hymni tuomiopäivänä

Käymme Helmiporteille pilkan Ja halveksunnan utuisilla siivillä. Sumu tihenee kun käsi ihmis-ajoilta Viiltää auki Jeesuksen kaulan, Elämän suojaavan lämmön muuttuessa, Kylmän ja Pimeyden miekaksi Jolla Saatana korjaa valon lapsia Tappaen sydämettä, ilman armoa. Kuolematta vaelsimme aikojen saatossa Kuolevaisten ihmisten joukossa. Me vaelsimme, emme kuolleet, Ja nauroimme sinun Pojallesi. Me olemme se mahti joka hänet Jo kerran naulitsi vaikka itse Emme käsiämme tahranneet. Sinusta ei ole Tuomiopäivänä Vastukseksi Herrallemme, Pimeys ja Helvetin julmuus On jo voittanut vihassa. Laumasi on ilman paimentaan Surun ja kauhun varjossa... Jeesus on jo tapettu uudelleen, Hänen kallonsa murskattu Äitinsä vereen… Me olemme ikuinen piikki silmässäsi, Myrkky joka virtaa Elämäsi juurilla Ja riemuiten tuhomme lähteen Jolta armon sanotaan syntyneen.