Työmies

Ontui mies vaivalloinen urho työtön ja onneton pihassa pöydästä toiseen kukkarosta kukkaroon Toivoi almua avuksi yhtä markkaa elannoksi kolikon helpompaa elämää Kiinni pysyivät rahahanat ummessa aarreukset ei ojennu avun käsi koura killingin keralla Jatkoi matkaa urho työtön miesi mustanpuhuva tuntija tummuvan taivaan Vaihtoi pihan puolikasta uus ol edessä alue toivon kanssa käsitysten "jospa täällä tärppäisi", kun Notkui pöydät patojen alla niiasivat runsasta ruokaa yltäkylläisyys ylinnä Vaan kahta verran kauheammin tupla ilkeyden ivalla toivotettiin urhon muoto kehotettiin kerjäläinen Helvettiin nyt heilahdella ottaa suunnaksi etelä kulkea kuumuutta kohti Ukko kääntyi kantapäillään varsin paikalta pakeni miesi mustanpuhuva tuntija tummuvan taivaan Painoi mieleen pahan sanan toivotukset Tuonen maille virkkeet vihoviimeiset Niin vierivät vuodet rivissä ajast` ajat asennossa kunnes soitti Tuonen laulu kohtalo miekkosen vapautti Urhon ontuvan toimistaan raskaan kerjuun raadannasta elämästä erakkomielen Alkoi matka joen vartta manan ojalla edetä kohti merta kuumanlaista ulappaa tulen ikuisen Odotti vastassa miekkosta hehkuvan hiilloksen herra päällikkö paikan alavan Miehelle työtä tarjosi työttömälle virkatointa pestiä aalloilla petojen hiilloksen hoitamishommaa Kurjuudesta kun kaiken tiesi kuolon synnit kummeinaan onnettoman elämän mitalla Pesti oli miehen mieleen haluttu tuo hiillostoimi liekkimeren lautturina lossivahtina vainajain Uniformu ukkosesta prässit sirkkelin teristä kiehuvaa pikeä poletit Ensi aamu uuden toimen sarastus askareen alkavan saattoväkeä rantaan saapuu tulijaa tutun oloista Kadonnut kiusaajan nauru itku ilkkujan iholla huokaus hipiällään marraskedellä kauhun varsi Työmies viimein hymyilee