Tuoni tuo, tuoni vie

Mies on matkalla soratien laitaa, ja soratien laitaa Niityn reunalla ojaa kaivaa vanha mies, se ojaa kaivaa Kaukana pelloilla rukiin aallot, lainehtii viljavat aallot Kasaten harteille vanhan painon... Muassansa huudot tuuli tuo Mies on matkalla soratien laitaa, ja soratien laitaa Vanhuksen hilpeä ilme vaivaa kulkijaa, kovin vaivaa Luisevan kätensä tervehdykseen kohottaa kulkujan suuntaan Aivan kuin jokin koittaisi apua huutaa... Vilja meren lailla hymyää Mies on matkalla soratien laitaa, tärviöön viedä soratie taitaa Penkereen reunalla vanhus laulaa hyräellen, vanhus laulaa "Kerran sinutkin rukiiseen peltoon lasketaan, rukiiseen peltoon" Ja vähitellen hiipiä pelko alkaa... Muassansa huudon tuuli vie