Roudan peitto

Käy poskein vasten peittoa roudan on tässä kova miehen maaten käydä joko jäänee ruhos päälle järven jäätyneen ja päin virtaa luo tuonelan käy ties vai palaako kenties vielä liekki vanhan sydämmes ja jatkaen päin yötä yhä kurja käy Kuin usva metsän seesteisen, metsän neitseellisen niin hitaasti velloo, käy myös tämä varjo viileä viimeisein sinne missä lehto muinainen varjelee veljee korven Kainuisen, sinne missä henkein ain yleni ja sydän rinnassani roihusi Sinne minne yösydännä tänä, tämä kaipuuni käy on kova elo tääl mistä kauas kulkea saan ja tämä polkuni ei toista sielua nää English translation: My cheek touches the frost covered land this is a tough place for a man to lay down is this frozen lake where your corpus shall remain and towards the stream of Tuonela fares your journey or perhaps the flame of your old heart still burns and still towards the night this wretched soul wanders Like the mist of a tranquil forest, of an untouched forest as slowly as it swirls about, also fares along this last cold shadow of mine, to the lands where the ancient grove enshrines this brother of the Kainuu wilderness, to there where my spirit always rose and in my chest my heart blazed To there where at this heart of the night wanders this longing of mine life is harsh here to where I need to roam afar and this path of mine does not cross with another soul