Pimeyden siivillä

Uhrialttareita, temppeleitä vuosisatoja rakentaneet ja aina uudelleen vaipuneet polvilleen Uhriksi, sadoksi kulkutaudin. Riistäneet hengen toisiltansa ja silti langenneet rukoukseen Lampaat, heidän paimenensa. Kansat ja heidän kuninkaansa. Anoneet armoa herraltansa Pimeys laskee varjonsa aina uudestaan. Pimeys yllä maan ja taivaan Onko se luojasi Joka sinut varjoista pelastaa Vai avaatko silmäsi Näet totuuden, ikuisen pimeyden Hiljennyt on laulu kuiskauksiin Vaiennut rukoukset kirouksiin Ikuisen mustan taivaan alla Ei löytänyt heikko paimentansa Hiljennyt on laulu kuiskauksiin Vaiennut rukoukset kirouksiin Ikuisen mustan taivaan alla Ei löytänyt heikko paimentansa Lampaat ja heidän paimenensa. Kansat ja heidän kuninkaansa. Ei armoa koskaan ollutkaan Pimeys laskee varjonsa. Pimeys laskee siipensä. Ja maailma hengittää kuolemaa Vaiennut vapahtaja Ei ketään ikiyöltä pelasta Ei polvillansa löydä valoa Ei pelastusta, ei armoa