Kuoliaaksi ruoskitut hevoset

Syväjanoon synnyimme katkerina Lukemaan lukemattomat kalkkiviivat Pianolan katkovat melodiat Kuoppaisen reittimme tahtikartat Olisi kaupparahtimme käypä arvo Matkantekijän muistojen kultasampo Mutta kirosimme Ajurimme kuormasta syövän Halusi Unholan porttiin päänsä lyövän Verinahalle satuloimme satuhahmoja Loimme paraatin vapaaksi Parasiitin ohjaimiin Kirotut eivät tietänsä kysy Kirottujen tie kierona pysyy Aisankannattajat raudat kauloissaan Muotopuoli karavaani ratsaillaan Piiskan soidessa niskat taittuvat kumaraan Jälleen ruoskitaan kuolleita hevosia Mutta jonain päivänä kulkue korpeen suojautuu Ja valon säde sytyttää kaulapuuni kytemään Jonain päivänä rautaketju haurastuu Halttaa karavaani Puolitankoon lippu paraatin