Kohti muinaista pohjolaa

Varroin vuodet nuoren miehen pohtien minne päättyy maat ja mannut ikiroutaiset Pohjolan karun luonnon loputon lupaus kaipuu rannoille jäisen meren hyisen meren Vain mies ja erämaa ovat vasten toisiaan näin tahto ja luonto mittelevät voimiaan Näin käyn mä tielle kohti muinaista tarujen Pohjolaa, mis on elon päivät täynnä ahtojäätä ja kinos on loputon, aina nähdä taivaalla pohjantähden loiston uuden ja kaukaiset pauhaavat rannat ikuisen Pohjolan Nähdä loimut revon taivaankantta repivän koettaa voimat miehen ken erämaassa vaeltaa, oppia matkoilta tarut taitajien ja kuulla elävältä tiedot tietäjien, julistaa vahvat sanat sankarten, ei enää ei lyö taiat taivahaisten, jää nyt pois huoli huomisesta, epäilys tästä elon eläjästä English Translation: As a young man I spent my years pondering where lies the end of the everfrozen lands, the endless promise of the harsh nature of the Northlands, a yearning for the shores of the frozen sea, the glacial sea Only man and wilderness confronting each other this is will and nature in a trial of strength Thus I embark on a road towards the ancient mythical Northlands, where a lifetime is filled with drift ice and the snowbank never ends to behold all the gleams of the northstar in the sky and the distant roaring shores of the eternal Northlands To behold the blaze of aurorae harrowing the firmament to trial the strength of the man who wanders the wilderness, to learn the myths of the masters while traveling and hear first hand the wisdom of the seers to voice the potent words of the singers no longer work the spells of the heavenly do no longer worry about tomorrow, rid of doubt this life’s wanderer