Iltatähden rusko

Ystävä kallis täällä piilossa mulla syrjässä sykky syädmen Lämmön se antaa, suuret huoletkin kuulla vängällä väen vaatii vaivaisen Ruskeat silmät niin kuin tähtöset loistaa, loistaa ja matkaa johdattaa ja väsyneenä vasten olkaansa saa kuin saakin levolle torkahtaa - torkahtaa Kun köynnökset kaartuvat päittemme ylle tuulilta toisilta suojaamaan Vaivoiksi äityneet harmitkin kyllä saatetaan autetaan alle maan Niin ei ole minulla Tuonelan kaipuu Ei ole pelkoa pedon Niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun tähties tarhoihin - tarhoihin Joskus jos matkani arjeksi eksyy, ryhtiä suorempaa tapailen On turva ja lohdutus hetkessä täällä syrjässä sykkyrä sydämen Siis ei ole minulla Tuonelan kaipuu Ei ole pelkoa pedon Niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun tähties tarhoihin - tarhoihin Ei ole minulla Tuonelan kaipuu Ei ole pelkoa pedon Niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun tähties tarhoihin - tarhoihin