Elämä on katiska

Elämä on katiska kuoleman kaislikossa Levon hetki lyö kasvoihin kiittää ja kääntyy takaisin Sekaan hiljaisten kärpästen makuupaikan lakaisin On tunne kanssain aamuisin se on päivät, se on yöt Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö Elämä on katiska yksin ullakolla Se tumman pukunsa napittaa saapuu luokse ja kumartaa Niin liidämme kauniin hetken silti en saa unohtaa On tunne kanssain aamuisin se on päivät, se on yöt Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö Valot pois, jokainen Se tumman pukunsa napittaa saapuu luokse ja kumartaa Niin liidämme kauniin hetken silti en saa unohtaa On tunne kanssain aamuisin se on päivät, se on yöt Ja kun eksyn iltoihin, se kertoo mitä valkeat madot syö